Olen siinä kiinni, hetkessä kun kuori rikkoutui ja sen sisältä nousi jotain elävää, tikuttava pieni sydän, hento, voisi tuuli puhaltaa kumoon, jotenkin ujo ja suojaton.

Jossain on oltava sellainen niitty, missä on voikukan hahtuvia palleroissa ja tuuli puhaltaa niitä ilmaan, jossa heinä läähättää pitkän paahteisen päivän jäljiltä paksuna ja yöksi kostuvana, tummanvihreänä, kun päivä on taittunut illaksi ja jotkut tuntemattomat linnut kukertelevat pensaissa toisinaan, ja siellä saisi olla niin kauan kuin haluaa, hengittää ruohon ja tuulen tuoksua keuhkot täyteen

𝒿𝑜𝓈𝓈𝒶𝒾𝓃 𝑜𝓃 𝓈𝑒𝓁𝓁𝒶𝒾𝓃𝑒𝓃 𝓃𝒾𝒾𝓉𝓉𝓎

bafybeie25tdxkdmogokb7fnz2evr4wtuaqhhwst2m7nyz7wyu4sufrt27e

memento

bafybeigz2zphcv7zixys356ik2jbk3fbgsva6qyv67fcybon5gv4qclpoe

fading echoes of soft summer rain

bafybeigkaogxgkj2qoefbknobt2yiyc56szdnyj4oz3ukt4fi32qf6qtbm